Jatkosodan syyt

 Talvisodan jälkeen oli pieni välirauha, silloin liikkui huhuja uudesta sodasta. Suomessa välirauhan aikaan pelättiin myös jatkuvasti Neuvostoliiton uutta hyökkäystä. Aseita haalittiin mistä suinkin oli mahdollista, ja Kannaksen menetettyjä puolustuslaitteita korvaamaan rakenettiin Salpalinjaa. Neuvostoliitossa ajateltiin Suomen mahdollisesti yrittävän kostaa aluemenetykset jonkin ulkovallan tuella. Molemminpuolinen epäluulo ja kyräily ei ollut kestävä alusta rauhalle. Välirauhan aika ei ollut rauha sanan varsinaisessa merkityksessä. Eurooppa oli sodassa ja Suomikin pysyi poikkeustilassa. Yli vuoden Suomi oli sivussa Maailmansodasta, kunnes suurpolitiikan muutokset tempaisivat sen mukaan. Saksa oli vallannut Norjan vuonna 1940. Samalla Saksasta tuli Suomen pohjoinen rajanaapuri. Pohjois-Norjassa olevien joukkojen huolto aiheutti Saksalle jatkuvia ongelmia ja se pyysi Suomelta kauttakulkulupaa. Suomessa Saksan pyyntö otettiin ilolla vastaan: saksalaissotilaat Suomen maaperällä olisivat varma tae siitä, ettei Suomi enää jäisi yksin Neuvostoliiton armoille talvisodan tapaan. Ajateltiin, että vahvan liittolaisen avulla Neuvostoliiton alituinen uhka voitaisiin poistaa tai vähintäänkin pitää kurissa.

Saksalaisia saapui Suomeen vähitellen yhä enemmän. Kesäkuussa 1941 heitä oli Pohjois-Suomessa lähes 50 000. Saksan päätavoitteena oli hyökätä Neuvostoliittoon, ja Suomi avusti sitä hyökkäyksen valmisteluissa. 22. kesäkuuta 1941 Saksa aloittikin hyökkäyksen. Kolme päivää myöhemmin Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliittoa vastaan, mutta tällä kertaa mahtavan Saksan aseveljenä. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 ja Neuvostoliiton vastauksena tähän tekemät pommitukset Suomen alueelle ja kaupunkeihin lopulta sytyttivät Jatkosodan. Uskottiin, että talvisodassa Neuvostoliitolle menetetyt alueet saataisiin voittamattoman Saksan avulla takaisin Suomelle. Uutta sotaa pidettiin
talvisodan jatkosotana, joka tähtäsi kärsityn vääryyden korjaamiseen. Selkein syy Jatkosodalle oli siis Talvisota.