Väinö Linna

Väinö Linnan nuoruus:

 Väinö linna syntyi 20.juolukuuta vuonna 1920 Urjalassa. Väinö oli perheen seistsemäs lapsi. Väinön isä kuoli reumaattiseen kuumeeseen Väinön ollessaan seitsemänvuotias. Isältä jäi niin paljon velkoja, että äiti joutui niin sanotusti muonamuijan pestiin erääseen kartanoon ja siitä hyvästä Linnan perhe muutti asumaan kartanon alueella sijatsevalle mökille.

 Linna aloitti koulun kahdeksanvuotiaana, mutta hänet siirrettiin toiselle luokalle, koska Väinö osasi lukea jo viisivuotiaana. Vaikka Väinö oli hyvä koulussa, hän sanoi ettei häntä koulunkäynti kiinnosta. Väinö kävi kuusi luokkaa silloista kansakoulua, mutta Väinö halusi töihin. Hän päätyi lopulta Tampereelle Finlaysonin puuvillatehtaalle töihin.

Armeja ja sota:

Talvisodan jälkeen Linnan ikäluokka kutsuttiin tarkastukseen. Vuonna 1940 Väinö lähti armeejaan Riihimäen jalkaväkeen, josta hänet siirrettiin kahdenviikon jälkeen aliupseerikouluun. Keväällä 1941 Väinö kohosi kopraaliksi ja siitä alikersantiksi jatkosodan alkaessa. Linna sijoitettiin eversti Pietari Autin komentaman jalkaväkirykmentin ensimmäisen pataljoonan konekiväärikomppaniaan, jossa hän osallistui etenemisvaiheen kamppailuihin ja asemasotaan Syvärillä. Asemasodassa vartiossa Linna alkoi kirjoittelemaan rykmentin etenemistä ja päätti lähettää sen WSOY:lle. Kuitenkaan se ei kelvannut. Linna ei lannistunut, päin vastoin sisuuntui. Hän kohtasi lotan, jonka kanssa meni naimisiin vuonna 1945. Lotan nimi oli Kettu Seuri.

Armejan jälkeinen elämä:

Esikoisteos Päämäärä vailmistui vuonna 1946, mutta Linna ei itse ollut siihen tyytyväinen, ja myöhemmin kirjoitti sen uudestaan. Kirja ilmestyi vuonna 1967, ja tamperelainen kirjailijapiiri Mäkelän piiri kiinnostui Linnasta. He pyysivät Linnaa liittymään kyseiseen kirjailijapiiriin. Joukosta tuli Linnalle tärkeä ystäväporukka.

Tuntematon sotilas:

Tuntematon sotilas on Linnan kuuluisimpia teoksia. Se tunnetaan myös maailmalla.

 Linna oli kauan halunnut tehdä romaanin sodasta. Hän päätti tehdäkkin sen, kun hän luopui ajatuksesta tehdä Messiaasta romaanin. Tuntemattomaan sotilaan ensilukia Mikko Kilpi antoi kielteisen palautteen WSOY:lle. Kuitenkin Yrjö Jäntin isä innostui kirjasta, missä kerrottiin realistisesta sodasta.

Tuntematon sotilas ilmestyi ensimmäistä kertaa markkinoille vuonna 1954. Silloin siitä tehtiin 4300 painosta. Kirjan ei uskottu menestyvän, koska oltiin jo paljon muitakin sotaromaaneja tehty. Teos kuitenkin oli suurmenestys. Teos laukaisi "kirjasodan". Kirjasodan takia Tuntemattomasta tuli suurmenestys.

Tässä on yksi hahmo tuntemattomaasta sotilaasta. Antero Rokka.

lähde: Wikipedia
Kuva: Wikipedia
Video: Youtube

Jatkosodan syyt

 Talvisodan jälkeen oli pieni välirauha, silloin liikkui huhuja uudesta sodasta. Suomessa välirauhan aikaan pelättiin myös jatkuvasti Neuvostoliiton uutta hyökkäystä. Aseita haalittiin mistä suinkin oli mahdollista, ja Kannaksen menetettyjä puolustuslaitteita korvaamaan rakenettiin Salpalinjaa. Neuvostoliitossa ajateltiin Suomen mahdollisesti yrittävän kostaa aluemenetykset jonkin ulkovallan tuella. Molemminpuolinen epäluulo ja kyräily ei ollut kestävä alusta rauhalle. Välirauhan aika ei ollut rauha sanan varsinaisessa merkityksessä. Eurooppa oli sodassa ja Suomikin pysyi poikkeustilassa. Yli vuoden Suomi oli sivussa Maailmansodasta, kunnes suurpolitiikan muutokset tempaisivat sen mukaan. Saksa oli vallannut Norjan vuonna 1940. Samalla Saksasta tuli Suomen pohjoinen rajanaapuri. Pohjois-Norjassa olevien joukkojen huolto aiheutti Saksalle jatkuvia ongelmia ja se pyysi Suomelta kauttakulkulupaa. Suomessa Saksan pyyntö otettiin ilolla vastaan: saksalaissotilaat Suomen maaperällä olisivat varma tae siitä, ettei Suomi enää jäisi yksin Neuvostoliiton armoille talvisodan tapaan. Ajateltiin, että vahvan liittolaisen avulla Neuvostoliiton alituinen uhka voitaisiin poistaa tai vähintäänkin pitää kurissa.

Saksalaisia saapui Suomeen vähitellen yhä enemmän. Kesäkuussa 1941 heitä oli Pohjois-Suomessa lähes 50 000. Saksan päätavoitteena oli hyökätä Neuvostoliittoon, ja Suomi avusti sitä hyökkäyksen valmisteluissa. 22. kesäkuuta 1941 Saksa aloittikin hyökkäyksen. Kolme päivää myöhemmin Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliittoa vastaan, mutta tällä kertaa mahtavan Saksan aseveljenä. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 ja Neuvostoliiton vastauksena tähän tekemät pommitukset Suomen alueelle ja kaupunkeihin lopulta sytyttivät Jatkosodan. Uskottiin, että talvisodassa Neuvostoliitolle menetetyt alueet saataisiin voittamattoman Saksan avulla takaisin Suomelle. Uutta sotaa pidettiin
talvisodan jatkosotana, joka tähtäsi kärsityn vääryyden korjaamiseen. Selkein syy Jatkosodalle oli siis Talvisota.

Juho Paasikivi

    Kun Mannerhein erosi presidentin tehvävistään vuonna 1946 sillä hän oli perustellut sen sillä, että hän oli luvannut toimia presidenttinä vain väliaikaisesti, kunnes Suomi olisi irroitettu sodasta. Lisäksi hän vetosi korkeaan ikäänsä ja heikentyneeseen terveyteensä. Mannerheimin jälkeen presidentiksi valittiin kokenut pääministeri Juho Kusti Paasikivi. Paasikiven mielestä suomalaisten oli muutettava mieltään Nouvostoliitosta. Hänen mielestään oli tärkeää, että Suomella ja Neuvostoliitolla pysyy hyvät välit. Monet suomalaiset halveksi Paasikiven ajatukset.Paasikiven mukaan oli Neuvostoliitto oli suurvalta ja suurvallat eivät yleensä ole oikeudenmukaisia. Koska uudenlainen poliittinen ajattelu oli vaikea omaksua, vaihtoi Paasikivet sodanaikaiset politiikot uusiin.

Myöhemmin Paasikiven ajatukset tulivat paremmin esille. Vuonna 1948 tehtiin Neuvostoliiton kanssa solmitusta ystävyys-,yhteistyö- ja avunantosopimus (YYA-sopimus). Siinä sanottiin joitakin taloudellisesta ja kulttuurillisesta yhteistyöstä, sekä sitomus puolustautua yhdessä, jos Saksa tai sen jokin liittolainen uhkasi hyökätä Suomen kautta. Sopmukseen liittettiin myöhemmin kauppasopimuksia, jotka turvasivat kahdenkeskeisen kaupan.  Myöhemmin Urho Kekkonen, Paasikiven jälkeinen presidentti jatkoi sopimusta. YYA-sopimus olikin voimassa vuoteen 1992 eli Neuvostoliiton hajoamiseen saakka.

lähde:Kronikka 8

Lapinsota

       Ensimmäinen ongelma rauhanehtojen kanssa oli se että Suomen oli pitänyt karkoittaa kaikki saksalaissotilaat maasta, joita oli keväällä 1944 jo 220 000. Saksalaiset olivat jo suunnitelleet perääntyvän Lapista, mutta annettu aikataulu oli kireä. Neuvostoliitto vaati kuitenkin välitöntä poistumista. Tämä pakotti suomalaisia sotaan saksalaisten kanssa syksyllä 1944. Vetäytyessään saksalaiset polttivat Rovanniemen ja melkein koko Lapin kylistä. Keväällä 1945 saksalaiset oli saatu pois Suomesta. Lapin sodassa kaatui 800 suomalaista.

lähde:kronikka 8

kuva:googlekuvahaku

Jatkosodan seuraukset

   Suomessa oli vaikeat ajat. Sodan seurauksena oli paljon orpoja, leskejä ja invalideja. Alue menetykset koettiin pahoiksi. Epävarmaa siirtymäkautta kesti kolme vuotta, syyskuusta vuonna 1944 vuoteen 1947, jolloin virallinen rauhansopimus vahvistettiin Pariisissa. Ennen virallista rauhansopimusta Suomessa toimi pääasiassa neuvostoliittolaisista koostunut valvontakomissio, mikä valvoi tarkasti rauhanehtojen toteuttamista, mutta komissio valvoi myös maan yleistä mielialaa, elokuvia ja sanomalehtikirjoittelua.

  Valvontakomissio seurasi tarkasti koko maassaoloaikansa Suomen poliittisia ratkaisuja. Komissiota avustivat kommunistit, joiden toiminta oli rauhansopimuksen mukaan sallittu. Samojen ehtojen mukaan Suomen oli lakkautettava kaikki "fasistiset järjestöt". Neuvostoliitto pian tarkensi nimityksen tarkoittavan paitsi IKL:ää myös suoljeluskuntia ja Lotta Svärd-järjetöä. Valvontakomissio vaati muun muuassa nimeämään ja tuomitsemaan henkilöt, jotka olivat tekemisillään edistäneet sodan syttymistä. Vaatimus oli suomalaisille epämiellyttävä, mutta siihen oli alistuttava. Vuosina 1945-46 järjestetyissä sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä tuomittiin kahdeksan sodanaikasta johtajaa vankeuteen. Kymmenen vuoden vankeuteen sai entinen presidenttimme Risto Ryti. Myöhemmin Ryti oltiin armahdettu heikon terveyden vuoksi.

   Kun armeja kotiutettiin, eräät korkea-arvoiset upseerit alkoivat suunnitella aseiden kokoamista salaisiin varastoihin ympäri Suomea. Jos Neuvostoliitto yrittäisi miehittää aseista riisutun Suomen, kätketyillä aseilla voitaisiin käydä sissisotaa. Aseita ehdittiin kätkeä suuria määriä eripuolelle Suomea, ennen kuin hanke paljastui valvontakomissiolle. Tuhansia sotilaita pidätettiin kuulustusluita varten, ja 1500 heistä tuomittiin. Syyllisiä haluttiin rangaista ankarasti, sillä neuvostoliittoa pelättiin muutoin saavan asekätkennästä syyn Suomen miehitykseen. Osa syytetyistä vaikeni kätköistään, ja vanhoja asekätköjä on paljastunut vielä viime aikoinakin.

Sotakorvaukset:

Neuvostoliiton teollisuus oli toisen maailmansodan päätyttyä huonossa jamassa. Niimpä Suomen haluttiin maksavan sotakorvaukset valmiina tuotteina. Suomalaisille annettiin lista, mitä haluttiin ja kuinka paljon. Listassa oli paljon metalliteollisuuden tavaroita, kuten vetureita ja laivoja. Suomessa ei ollut tarpeeksi tehtaita tai telakoita, joten valtion tuella oli nopeasti rakennettava uusi matalliteollisuus. Sotakorvauksien myötä Suomen teollisuus parani huomattavasti. Myöhemmin Neuvostoliitto vähensi korvausten määrää, ja Suomi sai viimeiset niistä maksettua vuonna 1952.

Politiikka sodan jälkeen; vaaran vuodet:

Suomessa sodan jälkeen poliittinen toiminta elpyi nopeasti. Näkyvin muutos oli vuonna 1930 maan alle joutuneiden kommunistien toiminnan salliminen. Kommunistit ja sosiaalidemokraattisesta liikkeestsä siirtyneiden sosialisteista alkoivat toimia näkyvästi Suomen Kansan Demokraattinen Liitto- nimisessä puolueessa. Puolueen jäseniä kutsuttiin kansandemokraateiksi. Puheenjohtajana toimi Moskovasta palannut Hertta Kuusiinen. SKDL sai paljon kannatusta vuonna 1045 järjestetyissä vaaleissa. Monet pelkäsivät että kansandemokraattinen valtaannousu johtaisi Suomen Neuvostoliiton liittolaiseksi ja kommunistiseksi diktatuuriksi itäisen Euroopan valtioiden tavoin. 

Merkkejä kommunistien kaappausaikeista nähtiinkin runsaasti. Kommunistit järjestivät mielenosoituksia ja lakkoja eri puolilla Suomea. Sisäpääministeriksi valitun Yrjö Leinon johdolla valtiollinen poliisi (VALPO) miehitettiin kommunisteilla. Asekätkentäjuttuun vedoten VALPO alkoi pidättää useita kommunistien vastustajia. Kaikki näytti menevät Itä-Euroopan maiden kaavan mukaisesti. Mikäli vallankaappaus alkaisi, kommunistien olisi todella helppo pyytää Neuvostoliittoa lähettämään joukkoja Helsinkiin. 

Kaappaushuhut lisääntyivät keväällä vuonna 1948 eduskuntavaalien lähestyessä, ja armeja asetettiin hälytystilaan kaappausuhan takia. Kansandemokraateilla oli kuitenkin vahvoja vastustajia. Suurimmat puolueet olivat SKDL:n lisäksi maalaisliitto ja sosiaalidemokraatit. maalaisliitto ja sosiaalidemokraatit olivat tehneet yhteistyötä sodan aikana. Sosiaalidemokraatit järjestivät räväkan vaalikampanjan, joka oli nimenomaa SKDL:ää vastaan. Vaalikanpanjoissa peloteltiin kommunistien kaappauksella. Vuoden 1948 vaaleissa SKDL menetti ratkaisevasti kannatusta, ja se syrjäytettiin hallituksesta. Kommunistien kaappausuhan vuoksi sodan jälkeisiä vuosia kutsutaan vaaran vuosiksi.

lähde:kronikka 8
kuva:google kuvahaku